Jouluaattoa vietin sukulaisten kanssa, jolloin joulupöydästä löytyi tuttuja jouluruokia: lanttulaatikkoa ja karjalanpiirakoita munavoilla. Aurinko paistoi lähes pilvettömällä taivaalla, lämpötila oli reilusti yli 25°C ja joulun kunniaksi päätin uida tonttulakki päässä. Tuli jotenkin tosi kotoisa olo, vaikka sää ei muistuttanut Suomen joulua ollenkaan ja sukulaisiakin olin nähnyt vain pari kertaa aiemmin. Olin myös erittäin onnessani uudesta pressopannusta, joka sai pikakahvit jäämään osaksi historiaa.
Jouluaattoiltana käveltiin kattomaan joulupihaa, jonka eräs nainen on pystyttänyt joka joulu jo 40 vuoden ajan (jos muistan oikein). Pihalta löytyi perinteinen joulukuvaelma, joulupukki rekensä kanssa sekä ei niin perinteinen kenguruvaljakko. Paljon kauniita jouluvaloja oli laitettu koristamaan pihaa ja talon seinää. Ite tykkään enemmän pelkistetyistä joulukoristeista ja yksinkertasista valoista, mutta kieltämättä piha oli kaunis, vaikka välillä en tienny, että mitä pitäis katsoa. Illan kruunas kuva joulupukin kanssa, vaikka aluks tarkotuksena oli seisoa vieressä eikä istua sylissä. Päivän naurut tuli kuvaa ottaessa!
Suomalainen ja australialainen joulu ei oikeastaan poikkea toisistaan niin paljon ku olin kuvitellu. Olin vissii kuvitellu päässäni jotain yhtä suurta eroa ku maalla ja merellä. Sää on lämpimämpi ja jouluruuat on erilaisia, mutta perus idea on täysin sama, nautitaan siitä, että ollaan läheisten kanssa, unohtamatta lahjoja (kyllä ne nyt vaan kuuluu jouluun). Koko päivän miulla oli olo, että oon oikeesti tervetullu, mikä ei välttämättä tällasessa tilanteessa oo itsestäänselvyys. Tunnelma oli vaan tosi rento ja iloinen koko päivän, puhetta riitti joka suunnalla. Miullakin oli jopa sellanen olo et on oikeesti jouluaatto ja joulu - se saattoi myös johtua siitä, että kun katoin ikkunasta ulos niin oli harmaata ja sateista, ihan kuin joulu 2015 Suomessa.
Nautin noista kahdesta päivästä tosi paljon enkä vaihtais tätä joulua pois. Kiitos siitä kuuluu näille ihmisille täällä, jotka on tehny alusta asti toivottanu miut vaan lämpimästi tervetulleeks. Toki hetkittäin oli ikävä Suomeen, mutta onneks Skypen avulla näin niitä tärkeitä ja sain toivottaa hyvää joulua. Luultavasti tää joulu tulee olemaan yks niistä harvoista, jotka muistaa viel monen vuoden päästä.
MILJA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti