Koalat ja kengurut on saanu lähtemättömän paikan miun sydämestä. Aina, kun tulee mahdollisuus niin mielelläni lähden kattomaan näitä hellyttäviä olentoja (ainakin jos se on ilmaista). Kaupungissa tai lähiössä harvemmin näkee muita kuin ruokaa varastavia lintuja, mutta sitten kun poistuu kiireisen asfalttimaailman ulkopuolelle niin kannattaa jo katsella ympärilleen. Ite koen olevani onnekas, koska oon saanu nähdä koalan ja muutaman kengurun ihan luonnonvaraisina. Tosin ne luonnonvaraset kengurut on saattanu olla myös vallabeita, jotka on oikeestaan vaan pienempiä kenguruita. Miulle, joka en erota niitä toisistaan, ne on käytännössä yks ja sama.
''Vain 12 kilometrin päässä Brisbanen keskustasta sijaitseva Lone Pine on maailman vanhin ja suurin koalapuisto ja koti yli 130:lle koalalle. Täällä voit pidellä koalaa sylissä, syöttää kenguruita ja kohdata koko joukon australialaisia eläimiä vompateista vesinokkaeläimiin niille luonnollisessa, kauniissa ympäristössä.''
Lokakuun lopussa tehtiin reissu Lone Pinelle ja olin siitä varmaan yhtä innoissani ku miun 3-vuotias matkaseura. Ainut ero tais olla, että mie en kysyny 2minuutin välein, ollaanko jo perillä. Lipusta maksoin muistaakseni $28, mikä sinänsä on aika paljon, mut toisaalta koin et oli tuo ihan sen arvosta.
Ihan ensimmäiseks käytiin syöttämässä kenguruita ja wallabeita (ite en tienny et siel oli useempikin laji, netti kerto miulle tästä). Jotenkin koin et kengurut ymmärs ottaa elämän rennosti, ku siel ne vaan makas maassa ja odotti et joku toi käden täynnä ruokaa suoraan suun etee. Yks kenguruista tosin tais olla sen verran nälkänen, että kun nousin ylös ja lähdin kävelemään ruokapussin kanssa poispäin, hää hyppi miun perää ja otti kädestä kiinni. Ei siinä voinu oikee muuta tehä ku antaa vaan lisää ruokaa.
Tuolla koalapuistossa koalat oli jaettu erilaisiin ''osastoihin''. Kindergarten pienille ja söpöille, retirement home vähän iäkkäämille ja sitten vielä ns. perhealue, missä emot sai olla rauhassa poikasten kanssa. Siel taitaa olla vielä muitakin tällasia alueita, mutta ite en muista muita kuin nuo kolme. Koska oli mahdollisuus, ni pitihän se päästä pitämään koalaa sylissä. Kynnet oli ehkä vähän terävät tällä kyseisellä rouvalla, mutta turkki oli oikein pörröinen ja pehmeä.
Jos oot sattumoisin tulossa Brisbaneen tai jonnekin tänne lähelle, suosittelen lämpimästi vierailemaan kyseisessä paikassa. Mie ainakin nautin tuolla ollessani ja veikkaan, että mukava päivä tulee oli kyseessä sitten nuorempi tai vanhempi henkilö. Vaikka paikan nimi onkin Koala Sanctuary niin kyllä sieltä löytyy eläintä, jos jonkin moista: emuja, pussiahmoja, dingoja, nokkaeläimiä, lintuja ja muita, joita ite en nyt vaan muista.
Viettäkäähän oikein mukava viikko! :)
MILJA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti